Körmyllä ensimmäinen 80cm. Körmyn ensimmäiset estekilpailut olivat siis tiedossa. Tätä ennen olin kaksi kertaa hypännyt rataa. Tämä korkeus olisi minun mielestäni voinut olla vaikka 60cm, mutta pienempää ei ollut. Päätimme käyttää tilaisuuden hyväksi, ja hypätä. Körmy hyppää todella hyvin jo tässävaiheessa, sillä työskennelty vasta heinäkuusta, jolloin hevonen oppi laukkaamisen alkuaskeleita.
Verkka meni mielestäni hyvin, muutama ilopukkikin lensi. En hypännyt paljon, sillä en halunnut että hevonen väsyy. Radalle lähtiessä portilla Körmyä alkoi jännittämään ja hyväkun esteiden ohi uskalsi mennä. Rata alkoi oikeasta kierroksesta okserilla, johon hän kielsi kolme kertaa. Saimme kumminkin jatkaa radan loppuun. Körmyä jännitti todella paljon. Ei korkeus, ei esteet vaan koko tilanne. Oli todella jännää mennä yksin radalle, ja katsomon täydeltä väkeä ja ääniä. 3. ja 4. esteelle tuli kiellot, mutta sitten matka jatkui 7. okserille asti. Rata oli muuten puomeista puhdas, mutta viimeinen este oli pelottava. Kukkapylväs esteessä kiinni, ja Körmy keskittyi siihen ja otti puomin huolella alas.
Minä, hevosenhoitaja ja omistajat olivat todella tyytyväisiä, sillä jokaiselle hevoselle ensimmäiset kilpailut ovat jännät (:
Heppahoitaja Jenni kävelytti Körmyn pois, ja hevonen hoidettiin pois.
Katsoin 90cm ja 100cm verkkaan menin auttamaan Oonaa. Kun kilpailut lähtivät käyniin, muutaman ratsukon jälkeen lähdin laittamaan Bonapartea valmiiksi. Verkassa Bate oli ihan VILLI, se hyppi ja pomppi. Kun muut laukkasivat kunniakierrosta, se vain hyppi piruettia ja riehui. Aina, kun kotona jokin asia muuttuu, Bate rupeaa tuollaiseksi. Ensimmäisen kerran tulin pientä pystyä..B hyppäsi niin, kuin ei olisi moneen vuoteen hypännyt. Se hyppäsi varmaankin niin, että maha oli tolppien korkeudella. Tätä se teki oikeastaan koko verkan ajan. Bate oli todella vahva, ja jännittynyt. Yritin saada sitä rentoutumaan, mutta mikään ei oikein auttanut. Sitten olikin jo aika lähteä radalle. Herra Rautiainen meinasi taas, että ei mene radalle, ja juutuimmekin kulmaan. Ensimmäinen este oli pysty, jonka vieressä oli kukkapylväs, joka oli aivan kauhea. Siihen tuli jopa kolme tai neljä kieltoa, ja peli oli siinä. Menimme kumminkin radan loppuun, ja enempää kieltoja ei tullut. Koko rata oli säätämistä. Minä pompin selässä ja kiskoin, hevonen veti koko ajan esteelle ja melkein imi väärille esteille. Koko homma oli katastrofi!
120cm verkka oli hiukan parempi, mutta taas ne hypyt olivat "pellehyppyjä". Rata alkoi okserista, ja juutuimme samaiseen kulmaan, mistä pääsee verkka-alueelle ja hylätty siitä tuli. Saimme kuitenkin tehdä radan loppuun (:
Tämä oli todella huonosti ratsastettu, mutta mielestäni parempi kuin 110cm.
Kilpailuiden jälkeen kävelin vielä Peten kanssa radan uudestaan, ja mietimme mitä pitää tehdä seuraavalla kerralla. Seuraavalla kerralla koko hevonen on erilainen kun minä opettelen ratsastamaan ;)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti